Paavon Perunasivu

Grindstad parantaa selvästi nurminadan ja timotein yhteensopivuutta

Ahvenniemi, P. Maatilan Pirkka 2001(3):50-51.

Timotein käyttö nurmiseoksissa on tullut uuteen vaiheeseen, kun viljelyyn on otettu meillä perinteisesti käytetyistä pohjoisen kasvutyypin lajikkeista poikkeava Grindstad-timotei. Lajike parantaaa ratkaisevasti nurminadan ja timotein yhteensopivuutta nurmiseoksissa.

Nurmirehun tuottaja joutuu olemaan jatkuvassa määrä/laatu -valintatilanteessa, niin käytettävien kasvilajien ja seosten kuin niittoajankohtien ja niittokertojenkin suhteen. Eikä oikean niittoajankohdan valinnassa enää edes riitä, että tuntee kasvilajin käyttäytyminen, sillä myöskin yksittäiset lajikkeet voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Varsinkin timotein kohdalla on siirrytty aivan uuteen aikaan, kun viljelyyn on tullut meillä perinteisesti käytetyistä pohjoisen kasvutyypin lajikkeista poikkeava Grindstad-timotei. Tässä artikkelissa pohditaan, mitä uusia mahdollisuuksia Grindstadin tapainen timotei avaa nurmiviljelylle.

Timotein satoisuus uudelle tasolle

Grindstadin myötä timotein satoisuudessa on tapahtunut melkoinen, noin 10 % hyppäys ylöspäin. Samalla on saatu selvästi muita timoteita nopeakasvuisempi lajike, joka pystyy lisäksi tuottamaan satoa kovalla vauhdilla syksyyn asti. Grindstadin hyvä satoisuus johtuukin nimenomaan tästä timoteille poikkeuksellisesta jälkikasvukyvystä. Tällaisen uudentyyppisen timotein oikeaa käyttötapaa joutuu väkisin vähän opettelemaan. Grindstad kuitenkin vie, kun sen hyvä satopotentiaali hyödynnetään oikealla tavalla, nurmirehun tuotannon kannattavuutta aimo askeleen eteenpäin.

Grindstad tulee tähkälle pari päivää aikaisemmin kuin muut timoteit. Suoritetuissa tutkimuksissa se on kuitenkin pärjännyt ensimmäisen niiton sadon laadussa hyvin muille timoteilajikkeille, vaikka niitto on suoritettu kaikille lajikkeille samaan aikaan ja siten Grindstadille epäedullisesti. Parasta mahdollista laatua tavoiteltaessa Grindstad-nurmen ensimmäisen niitto olisi hyvä suorittaa muutama päivä aikaisemmin kuin perinteisten timoteilajikkeiden.

Kasvurytmi lähellä nurminataa

Paras tapa tuottaa nurmirehua on viljellä timoteita ja nurminataa seoksena. Kasvutavaltaan erilaisina lajeina ne täydentävät toisiaan ja seos on vaihtelevissa kasvuoloissa enemmän kuin osastensa summa. Nurminadan ja perinteisten timoteilajikkeiden välillä on kuitenkin varsin suuri, lähes kahden viikon kehitysaste-ero, ja seoksen paras korjuuaika on aina väkisin huono kompromissi. Käytettäessä nopeakasvuista Grindstadia seoksen timoteina lajien välinen kehitysaste-ero kaventuu ja seos voidaan niittää lähempänä molempien komponenttien parasta korjuuaikaa. Grindstad soveltuu siksi muita timoteilajikkeita paremmin seoksiin nurminadan kanssa.

Kolmella niitolla laaatukorkealle

K-koetilan niittokokeissa Grindstad on pystynyt tuottamaan nurminadan ehdoilla kolmesti kesässä niitettynä aivan nurminadan tasoisesti kuiva-ainesatoa (Kuvio 1). Grindstad lähtee niiton jälkeen nurminatojen tavoin hyvin nopeasti uuteen kasvuun ja pystyy jo lyhyen ajan kuluttua taas ottamaan auringon säteilyn täysipainoisesti talteen. Perinteiset timoteit eivät tähän pysty vaan jäävät kolmesti niitettäessä yhä pitemmäksi aikaa vajaapeittoisiksi ja -tuottoisiksi. Ne myöskin lopettavat kasvunsa syksyn lähestyessä Grinstadia aikaisemmin. Myöskin Grindstadin kuiva-ainepitoisuus on kolmessa niitossa noudatellut nurminadan tasoa ja on pysynyt koko kesän ajan laadukkaissa lukemissa.

Loppukesästä niitettävän nurmirehun laatuun kiinnitetään perinteisesti vain vähän huomiota. Säilörehutuotannossa tyydytään yleensä kahteen satoon ja nurmen annetaan kasvaa aivan kesän loppuun asti ennen kuin toinen sato korjataan. Sadon laatu kärsii tästä vääjäämättä. Tässä sorrutaan ilmeisesti siihen perinteiseen ajatteluun, että timotei tuottaa loppukesästä kuitenkin niin heikosti satoa, että ei sen laadusta ole niin kovin väliä. Grindstadin myötä tämäkin käsitys vaatii remonttia, sillä se tuottaa isomman osan kesän kokonaissadosta vasta ensimmäisen niiton jälkeen. Nurminadoillahan suhde on vieläkin dramaattisempi. Ne tuottavat ensimmäisessä niitossa alle 40 % kesän kokonaissadosta.

Grindstad/nurminataseos täytyisi siis parhaaseen laatuun tähdättäessä niittää kolme kertaa kesässä. Näin molempien seoksen komponenttien laatu on joka niitossa kunnossa ja ylipäätään selvästi parempi kuin tyydyttäessä perinteiseen kahteen niittoon. Vain kahdesti kesässä niitettynä Grindstad pyrkii korsiintumaan loppukesästä, mutta kolmesti niitettynä korsiintumisesta ei ole tietoakaan (Kuva 1) ja sadon laatu on erinomaista.

Nurmen satoisuus laskee lisättäessä niittokertoja. Nopeasti niitosta toipuvien nurmiheinien, kuten Grindstadin ja nurminatojen, satoero kahden ja kolmen niiton välillä jää kuitenkin melko pieneksi, alle 10 prosenttiin. Nurmiseoksen laadun paraneminen kolmeen niittoon siirryttäessä on mitä ilmeisemmin sitä luokkaa, että se korvaa yllin kyllin pienen sadonalennuksen.

Grindstadin ansiosta ollaankin aivan uudessa tilanteessa nurmirehun hyödyntämisessä ja perinteinen kahden niiton järjestelmä säilörehun tuotannossa on ehkä syytä asettaa kyseenalaiseksi. Niittoruokinnassa ja laiduntamisessa nurmen käyttökertoja onkin useampia kesässä ja sinne Grindstad/nurminata seos luonnollisesti sopiikin erinomaisesti.