Paavon Perunasivu

MATILDA

LAJIKEKUVAUS

JALOSTAJA Svalöf Weibull Ab
EDUSTUS Kesko Oyj
ALKUPERÄ Lajike on peräisin risteytyksestä (Bintje x Solanum demissum) x (Fryhperle x Gabriela)
KASVUAIKA Matilda on talviperunalajike. Sen varsiston tuleentuminen on talviperunalajikkeista nopeimpia.
KASVUTAPA Varsisto on keskikorkea, hyvin peittävä. Lehden väri on vaalean vihreä. Varsi- ja mukulaluku on suhteellisen runsas.
SATOISUUS Matilda on satoisuudeltaan lähes Bintjen tasoa. Se menestyy erityisen hyvin kosteina kesinä ja sadetettuna.
MUKULA Pyöreänsoikea ja hyvin matalasilmäinen. Mukulan koko ja ulkonäkö on hyvin tasainen. Ylisuuria mukuloita ei muodostu juuri lainkaan. Matildan kolhunkestävyys on keskimääräistä parempi. Matilda vihertyy herkästi, varsinkin lampunvalossa. Perunapenkissä mukulat pysyvät yleensä piilossa vihertymättöminä.
KEITTOLAATU Matilda on keitto-ominaisuuksiltaan jauhoinen yleisperuna. Se on hyvänmakuinen ja malto on sopivan jauhoista. Matilda pysyy keitettäessä hyvin koossa. Se on suhteellisen herkkä raaka- ja keittotummumiselle. Malto on keitettynä voimakkaan keltainen.
TAUDINKESTÄVYYS Matildan rutonkestävyys on ylivoimainen muihin markkinoilla oleviin perunalajikkeisiin verrattuna. Rutonkestävyys on kenttäkestävyyttä, jonka ei pitäisi murtua. Myöskin Y-viruksen ja tyvimädän kestävyydeltään Matilda on parhaita lajikkeita. Toisaalta se on arka perunaruvelle ja maltokaariviroosille.
SADON KÄYTTÖ Matilda on ennen muuta ruokaperuna, joka soveltuu kaikenlaisiin perunaruokiin sekä kotitalouksissa että suurtalouskäytössä.
VILJELYSUOSITUS Matilda soveltuu viljeltäväksi koko maassa. Erityisen suositeltava lajike se on alueille, missä ruttopaine on kova. Hyvän rutonkestävyyden vuoksi se on myöskin luomuviljelylajike.

VILJELYTEKNIIKKA

MAALAJI Matildaa voi viljellä kaikilla perunanviljelyyn yleensä soveltuvilla mailla. Lohkoja, joilla muodostuu herkästi perunarupea, tulee kuitenkin välttää, mikäli perunan sadetus ei ole mahdollista.

Viljely onnistuu siksi parhaiten suhteellisen matalassa pH:ssa. Kuivuudenaroilla hiekkamailla ja karkeilla hiedoilla rupiriski lisääntyy yli 5,5:n pH-arvoilla. Paremmin vettä pidättävillä hienoilla hiedoilla pH voi olla jopa yli kuuden ilman että rupi yleensä muodostuu ongelmaksi.

Matilda on arka maltokaariviroosille, joten lohkoilla, joihin kyseisen taudin tiedetään pesiytyneen, ei kannata Matildaa viljellä.

Matilda hyötyy suhteellisen voimaperäisestä viljelytekniikasta. Siksi maan hyvä multavuus ja hyvät kosteusolosuhteet parantavat tulosta.

SIEMEN Matilda on hyvin taudinkestävä lajike, joten siemenperäisten tautien kuten tyvimädän, varastotautien tai virustautien suhteen ei esiinny juuri koskaan ongelmia.

Hyvän taudinkestävyyden ja sopivan mukulakoon ansiosta Matildan siemenen tuottaminen on muita lajikkeita helpompaa ja siemenen hinta on siksi edullista.

IDÄTYS Siemenen idättäminen on sadon määrän ja laadun sekä tuleentumisen varmistamiseksi aina tarpeen meidän kasvuoloissamme.

Valo rajoittaa idun pituuskasvua. Valoidätyksellä idusta kehittyy vihreä ja sitkeä valoitu, joka kestää rikkoontumatta koneellisen istutuksen.

Lämpö säätelee itämisnopeutta. Idätysajan pituus riippuu käytetystä lämpötilasta. 15 asteen lämmössä Matildan idätysaika on noin 20 vuorokautta. Idätysaikaa voidaan lyhentää antamalla siemenelle lämpösykäys korkeammassa lämpötilassa idätyksen alussa. Siementen ei tarvitse olla vielä siinä vaiheessa välttämättä valossa.

LANNOITUS Perunan typpilannoitustarve riippuu maalajin multavuudesta, vaihdellen välillä 50 kg/ha (rm, erm) - 70 kg/ha (vm, m).Eteläisimmässä osassa maata näitä lukuja voi korottaa noin 10 kg/ha.

Riittävä kaliumlannoitus on tärkein seikka Matildan lannoituksessa. Sillä estetään keittolaatua heikentävä raaka- ja keittotummuminen. Matildalle täytyisi antaa kaliumia 200-250 kg/ha. Jos pellon omat kaliumvarat ovat kovin niukat, ei seoslannoitteen mukana tuleva kalium riitä, vaan lisäksi täytyy levittää 100-200 kg/ha kaliumsulfaattia.

900 kg Kloorivapaa Y-lannos (8-5-19) = 171 kg/ha kaliumia.

ISTUTUS Runsasmukulaisena lajikkeena Matilda täytyy istuttaa suhteellisen harvaan riittävän mukulakoon saavuttamiseksi. Sopiva istutusetäisyys on noin 30 cm. Käyttämällä lisäksi suhteellisen pientä siementä edistetään sadon mukulakoon kasvua.
SADETUS Sadettaminen on yksi kaikkein tuottoisimmista panostuksista, mitä perunalle yleensä kannattaa tehdä. Varsinkin ruvenaroilla lajikkeilla oikea-aikainen sadetus parantaa lisäksi ratkaisevasti sadon laatua.

Hyvän ruventorjuntatuloksen saavuttamiseksi maa täytyisi pitää riittävän kosteana noin kuukauden ajan siitä alkaen, kun ensimmäiset maavarsien päät alkavat turvota.

Matildalla sadettaminen täytyisi aloittaa juhannusviikolla. Ensimmäisellä sadetuskerralla maa kastellaan läpimäräksi noin 25 millin vesimäärällä. Hiekkamailla ja karkeilla hiedoilla sadetus uusitaan kuukauden ajan viikon välein 25 millin kerta-annoksin. Hienoilla hiedoilla sadetusväli voi olla 10 vuorokautta.

Jokaista neljää milliä kohti luonnonsadetta seuraavaa sadetuskertaa voidaan siirtää vuorokaudella eteenpäin.

Heinäkuun lopulla ja elokuussa vesi ei enää torju rupea, mutta vaikuttaa edelleen edullisesti sekä sadon määrään että moniin laatuominaisuuksiin
RUTONTORJUNTA Matildalla on erinomainen rutonkestävyys. Lajike selviytyy siksi normaalia niukemmilla ruiskutuksilla.

Ensimmäinen ruiskutus suoritetaan ennen varsiston sulkeutumista, jolloin myöskin alalehdet saadaan suojattua. Ensimmäisellä ruiskutuskerralla suositeltava aine on systeeminen Tattoo, jonka vaikutus säilyy pari viikkoa. Toisella ja mahdollisella kolmannella ruiskutuskerralla suositeltava aine on Shirlan.

NOSTO Matilda on suhteellisen aikainen talviperuna ja sen kuori on paksu, mutta kuoren kiinnittyminen mukulaan tapahtuu silti hitaasti. Siksi Matildan nostoa ei kannata aloittaa kovin aikaisin, vaan mieluummin aloittaa syksyn nostot jollakin muulla lajikkeella.

Matildalla on hyvä kolhunkestävyys.

VARASTOINTI Varastoon tuotu peruna tuuletetaan kuivaksi muutamassa päivässä suhteellisen suurilla ilmamäärillä (80-100 m3 ilmaa perunatonnia kohti tunnissa). Sen jälkeen tuuletus pudotetaan minimiin turhien haihtumistappioiden estämiseksi.

Kolhujen nopean korkkiutumisen edistämiseksi perunoita lämpökäsitellään kuivatuksen jälkeen. Kaksi viikkoa 15 asteessa on riittävä aika.

Ulkoilman viilennyttyä riittävästi varaston lämpötila pudotetaan 3,5-4,0 asteeseen. Lämpötila pyritään pitämään tasaisena tuulettamalla varastoa tarvittaessa.

Matilda vihertyy erityisen herkästi, joten varasto täytyisi pitää koko talven ajan mahdollisimman pimeänä.