Paavon Perunasivu

SABINA

LAJIKEKUVAUS

JALOSTAJA Svalöf Weibull Ab
EDUSTUS Kesko Oyj
ALKUPERÄ Sabina on peräisin risteytyksestä SvL 54090.10 x Stately.
KASVUAIKA Sabina on talviperunalajike. Se on talviperunalajikkeista kaikkein aikaisimpia.
KASVUTAPA Sabinan varsisto on matalahko.
SATOISUUS Sadon määrä jää selvästi jälkeen Bintjestä. Toisaalta vähäisten mukulan laatuvikojen vuoksi käyttökelpoisen sadon osuus kokonaissadosta on iso.
MUKULA Pyöreänsoikea ja matalasilmäinen. Mukulan kuori on kirkas. Sabina on runsasmukulainen ja mukulan keskikoko on siksi pienehkö. Isoja mukuloita muodostuu vähän. Tärkkelyspitoisuus on selvästi Bintjeä korkeampi.
KEITTOLAATU Sabina on tyypiltään jauhoinen yleisperuna. Sen keittoaika on pitempi kuin useimmilla muilla lajikkeilla, mutta myöskään rikkikiehumistaipumusta ei toisaalta ole. Maku on mieto ja makuvirheet harvinaisia. Sabina saattaa joskus eräkohtaisesti raakatummua, mutta keittotummumista ei esiinny. Sabina makeutuu kylmävarastoinnissa, joten perunan lämmittäminen ennen käyttöä sokerin hävittämiseksi on suositeltavaa.
TAUDINKESTÄVYYS Sabinalla on erinomainen ruvenkestävyys. Se on myöskin hyvin kestävä bakteeritauteja vastaan, joten tyvimätää ja märkämätää esiintyy harvoin. Toisaalta Sabina on hyvin arka perunarutolle, Y-virukselle ja perunaseitille. Myöskin maltokaariviroosia saattaa esiintyä.
SADON KÄYTTÖ Sabina soveltuu ruokaperunaksi sekä kotitalouksiin että suurtalouskäyttöön. Lisäksi siitä saadaan erinomaista ranskanperunaa.
VILJELYSUOSITUS Sabina soveltuu viljeltäväksi koko maassa. Perunaruton ja Y-viruksen arkuuden vuoksi viljely on kuitenkin riskialtista eteläisimmässä osassa Suomea.

VILJELYTEKNIIKKA

MAALAJI Sabinan viljely onnistuu kaikilla perunalle soveltuvilla mailla. Lajike on arka maltokaariviroosille, joten lohkoja, joilla on havaittu tätä tautia, tulisi välttää viljelyssä.
SIEMEN Virustaudit (Y ja A) taannuttavat Sabinan siemenen nopeasti, joten siemenen uusimiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Siemenen seittipeittaus parantaa oleellisesti onnistumismahdollisuuksia Sabinan viljelyssä.

IDÄTYS Siemenen idättäminen on sadon määrän ja laadun sekä tuleentumisen varmistamiseksi aina tarpeen meidän kasvuoloissamme.

Valo rajoittaa idun pituuskasvua. Valoidätyksellä idusta kehittyy vihreä ja sitkeä valoitu, joka kestää rikkoontumatta koneellisen istutuksen. Lämpö säätelee itämisnopeutta.

Sabina kuuluu nopeimmin itäviin talviperunoihimme. 15 asteen lämmössä Sabinan idätysajaksi riittää 18 vuorokautta. Idätysaikaa voidaan lyhentää antamalla siemenelle lämpösykäys korkeammassa lämpötilassa idätyksen alussa. Siementen ei tarvitse olla vielä siinä vaiheessa välttämättä valossa.

LANNOITUS Perunan typpilannoitustarve riippuu maalajin multavuudesta, vaihdellen välillä 50 kg/ha (rm, erm) - 70 kg/ha (vm, m).Eteläisimmässä osassa maata näitä lukuja voi korottaa noin 10 kg/ha.

Sabina ei vaadi mitään erityisiä normaalista poikkeavia lannoitustoimia.

ISTUTUS Runsasmukulaisena lajikkeena Sabina tulisi riittävän mukulakoon takaamiseksi istuttaa suhteellisen harvaan, noin 30 sentin istutusvälillä.
SADETUS Sadettaminen on yksi kaikkein tuottoisimmista panostuksista, mitä perunalle yleensä kannattaa tehdä.

Sabinan sadettaminen kannattaa aloittaa hieman muita lajikkeita myöhemmin, vasta juhannuksen jälkeisellä viikolla. Näin sadetus ei kasvata mukulalukua ja mukulakoko suurenee.

Suhteellisen tiheä sadetus pienehköin kerta-annoksin antaa parhaan tuloksen ja torjuu myöskin tehokkaimmin perunaruven. Noin 25 millimetrin kertasadetusta käytettäessä läpäisevät maat tulisi sadettaa viikon välein. Hyvin vettä pidättävillä lohkoilla sadetuskertojen väli voi olla 10 päivää. 4-5 millin sade siirtää seuraavaa sadetuskertaa päivällä eteenpäin.

RUTONTORJUNTA Koska Sabinalla on heikko rutonkestävyys, täytyy ruttoruiskutukset suorittaa huolella.

Ensimmäinen ruiskutus suoritetaan ennen varsiston sulkeutumista, jolloin myöskin alalehdet saadaan suojattua. Ensimmäisellä ja toisella ruiskutuskerralla suositeltava aine on systeeminen Tattoo, jonka vaikutus säilyy pari viikkoa. Kolmannella ja mahdollisella neljännellä ruiskutuskerralla suositeltava aine on Shirlan.

NOSTO Sabina on kaikkein aikaisin nykyisistä talviperunalajikkeista, joten sen nostot voi aloittaa suhteellisen aikaisin. Kuoren paksuus ja kiinnittyminen ei kuitenkaan ole kovin nopeaa, joten ensimmäisissä nostoissa on yleensä vaarana jonkinasteinen kuoriutuminen.

Jos ruttoa ilmestyy ruiskutuksista huolimatta edes vähänkin Sabinan lehtiin ennen nostoja, varsisto tulisi hävittää kemiallisesti (murskaus + Reglone) noin viikkoa ennen noston aloittamista. Muutoin lehdissä oleva ruttosaastunta saattaa tartuttaa nostokoneessa mukulat ja aiheuttaa rutto-ongelmia varastoidussa sadossa.

VARASTOINTI Varastoon tuotu peruna tuuletetaan kuivaksi muutamassa päivässä suhteellisen suurilla ilmamäärillä (80-100 m3 ilmaa perunatonnia kohti tunnissa). Sen jälkeen tuuletus pudotetaan minimiin turhien haihtumistappioiden estämiseksi. Varsinkin mukularuton uhatessa varaston nopea alkukuivatus on tärkeää.

Kolhujen nopean korkkiutumisen edistämiseksi perunoita lämpökäsitellään kuivatuksen jälkeen. Kaksi viikkoa 15 asteessa on riittävä aika.

Ulkoilman viilennyttyä riittävästi varaston lämpötila pudotetaan 3,5-4,0 asteeseen. Lämpötila pyritään pitämään tasaisena tuulettamalla varastoa tarvittaessa.