Tyvimätä

Taudinaiheuttaja: Pectobacterium- ja Dickeya-bakteerit

Pohjoisissa viileissä olosuhteissa tyvimätää aiheuttaa normaalisti Pectobacterium atrosepticum - bakteeri. Poikkeuksellisen lämpiminä kesinä myös Dickeya-lajien bakteerit voivat aiheuttaa vakavaa tuhoa. Lämpimissä olosuhteissa myös Pectobacterium carotovorum -bakteeri voi aiheuttaa tyvimätää, vaikka se useimmiten esiintyykin vain varastoidun perunan mädättäjänä.

Merkitys

• Aiheuttaa nykyään harvoin merkittäviä sadonalennuksia.
• Runsaana esiintyessään heikentää varastoinninkestävyyttä. Varastoidussa mukulassa esiintyessään tautia kutsutaan märkämädäksi.
• On usein muoviin pakatun kesäperunan ongelma-
• Aiheuttaa ongelmia siementuotannossa.

Oireet

Bakteeri tunkeutuu kasviin yleensä siemenmukulasta käsin, mädättää varren tyven ja katkaisee johtosolukot (yläkuva). Kasvin yksittäiset varret tai koko kasvi kuolee. Kasvu pysähtyy, lehdet menettävät nestejännityksensä, kellastuvat ja kuihtuvat pois. Jos siemenmukula ja siinä olevat idut mätänevät nopeasti seurauksena on aukko kasvustossa.

Bakteerit tunkeutuvat uusiin mukuloihin maavarsien kautta ja mädättävät niitä (alakuva, oikeanpuoleinen mukula). Dickeya  

Taudin säilyminen ja leviäminen

Tauti siirtyy kasvukaudesta toiseen pääasiassa siemenperunassa. Se on siis yleensä piilevänä saastuntana terveeltä näyttävän siemenmukulan pinnan korkkihuokosissa ja kolhuissa tai napapäästä mukulan sisään tunkeutuneena.

Tauti mädättää maassa siemenmukulan ja bakteerit leviävät uuden perunakasvin varsiin ja maavarsia pitkin uusiin mukuloihin. Bakteereja siirtyy myöskin maan kautta siemenmukulasta uusien mukuloiden pinnalle piileväksi tartunnaksi.. Jos korkkihuokoset ovat märkyyden seurauksena auki, bakteerit työntyvät niihin, samoin kuin nostossa syntyneihin kolhuihin.

Kosteissa olosuhteissa varastossa, pakkauksessa tai vasta seuraavana kesänä käytettäessä perunaa siemenperunana korkkihuokosissa tai kolhuissa piilevä tartuke voi aktivoitua ja mädättää mukulan.

Tauti leviää puhtaisiin eriin tehokkaasti koneide välityksellä. Lajittelussa pienikin määrä tyvimädän mädättämiä mukuloita riittää saastuttamaan koko perunaerän. Siementuotannossa ensitartunta saattaa saapua ilman kautta aerosolina tai hyönteisten mukana. Aerosoli saattaa päästä kasviin varsiston viotuskohdista, joita syntyy esimerkiksi multauksen ja ruiskutusten yhteydessä.

Taudille otolliset ympäristöolot

Maan märkyys (anaerobiset olosuhteet) ja matala tai korkea maan lämpötila edistävät piilevän saastunnan aktivoitumista, jolloin siemenmukula mätänee ja tauti puhkeaa.Myös varastossa kosteat anaerobiset olosuhteet (puutteellinen tuuletetus) edistävät taudin leviämistä. Taudille suotuisissa olosuhteissa koko perunaerä saattaa tuhoutua. Märkämätää aiheuttaa tällöin myöskin toinen tyvimädän lähisukuinen bakteeri, Pectobacterium Carotovorum. Märkyys kasvukauden lopulla aiheuttaa mukulan korkkihuokosten avautumisen, jolloin bakteerit uivat huokosten sisään piileväksi tartunnaksi.

Viljelytekninen torjunta

Terveen siemenperunan käyttö on tärkein torjuntatoimenpide. Korkeintaan kahden vuoden pituinen siemenkierto tilalla pitää taudin useimmiten riittävästi kurissa. Terveen erän käsittely vain puhtailla koneilla (pesu, desinfiointi) vähentää tartuntariskiä. Siementuotannossa mahdollisimman pieni avomaalla tuotettujen sukupolvien lukumäärä pitää piilevän saastunnan määrää kurissa. Tyvimätäinen perunaerä tulisi kuivata heti varastoon viennin jälkeen riittävällä tuuletuksella. Mädäntyvien mukuloiden kosteuden poistamiseksi riskierää täytyy tuulettaa runsaasati koko varastoinnin ajan.

Kemiallinen torjunta

• Kemiallisia torjuntamenetelmiä ei ole.