Paavon Perunasivu

Virustaudit

Taudinaiheuttajat: Y, A, M, X -virukset

Merkitys

  • Virustaudit heikensivät takavuosina merkittävästi perunan satotasoa.
  • Terveen siemenperunan tuotannon kehittyminen ja sen myötä siemenen säännöllinen uusimisen yleistyminen on vähentänyt virustautien merkitystä.

Oireet

  • Virustaudit heikentävät perunakasvin normaalia kehitystä ja haittaavat siten sadonmuodostusta. Eri viruslajit aiheuttavat hieman erilaisia oireita, mutta tyypillisiä taudin ilmenemismuotoja on eriasteinen lehtien kurttuisuus tai kirjavuus. Virustaudin valtaama kasvi jää pienikokoiseksi ja heikkosatoiseksi.

Y-virus

  • Oireet voivat näkyä eri vahvuisina eri lajikkeilla riippuen lajikkeiden taudinkestävyydestä.
  • Tartuntavuoden oireet (primääritartunta) näyttävät kasvissa erilaisilta kuin tautisesta siemenestä kasvaneen kasvin oireet (sekundääritartunta).

Vaikutus kasvissa

  • Virusaines häiritsee solujen normaalia aineenvaihduntaa heikentäen yhteyttämistuotteiden muodostumista.

Taudin säilyminen ja leviäminen

  • Yllämainitut virustaudit säilyvät kasvukaudesta toiseen pelkästään siemenperunassa.
  • Sairaasta siemenestä kehittyy viroottinen kasvi. Tauti siirtyvyy viroottisesta kasvista terveisiin joko mekaanisesti tai lehtikirvojen välityksellä.
  • Mekaaninen tartunta tapahtuu, kun kasvustossa kulkeva kone rikkoo viroottisia kasveja ja siirtää niiden kasvinestettä ja sen mukana viruspartikkeleita terveisiin kasveihin. Kaikki yllä mainitut viruslajit voivat levitä mekaanisesti.
  • Vektoritartunta tapahtuu pääasiassa lehtikirvojen välityksellä. Kirva imee sairaasta kasvista kasvinestettä ja viruksia, kulkeutuu terveeseen kasviin ja jättää sitä imiessään viruspartikkeleita jälkeensä. Virukset monistuvat kasvin solukoissa ja valtaavat koko kasvin.
  • Kun tartutus tapahtuu riittävän aikaisin kesällä, virukset ehtivät kulkeutua uusiin mukuloihin ennen sadonkorjuuta.
  • Viroottisita siemenmukuloista kasvaa seuraavana vuonna uusia viroottisia kasveja ja ympyrä sulkeutuu.

Viljelytekninen torjunta

  • Terve siemen on tärkein ja ainoa torjuntatoimenpide. Nykyisen käytännön mukainen siemenerien kahden vuoden kierto riittää useimmilla lajikkeilla pitämään virustaudit kurissa. Pahoina kirvakesinä ja huolimattomasti viljeltynä uusi siemen voi tosin saastua jo kesässä käyttökelvottomaksi.
  • Jos siementä lisätään kertaalleen tilalla omaan käyttöön, tulisi uusi siemenerä istuttaa mahdollisimman etäälle muista, vanhemmista ja mahdollisesti tautisemmista, eristä. Kasvuston multaukset ja ruttoruiskutukset tulisi aina aloittaa siemenlisäyksestä. Koneissa ei tällöin olisi virussaastuntaa - virusten elinikä kasvin ulkopuolella on melko lyhyt.
  • Viruskestävyydessä on lajike-eroja, mutta niitä ei ole meillä selvitetty.

Taudille otolliset ympäristöolot

  • Virustautien esiintyminen on riippumatonta säätilasta. Kuitenkin lehtikirvojen runsasta esiintymistä suosivat olosuhteet lisäävät myöskin virustautien määrää.
  • Virustaudit leviävät herkemmin uusiin siemenkantoihin viljelyalueilla, missä viljellään runsaasti viroottisia eriä.

Kemiallinen torjunta

  • Kemiallisia torjuntatoimia ei varsinaisesti ole. Varsiston hyvin aikainen hävittäminen siemeneristä vähentää virusten määrää uusissa mukuloissa.