Kotipuutarhurin perunaopas

Tuholaiset

Perunan tuholaisongelmat ovat selvästi pienempiä kuin tautien aiheuttamat ongelmat. Syynä lienee perunan varsiston korkea glykoalkaloidipitoisuus, minkä vuoksi useimmat tuhoeläimet välttävät perunan lehtien syömistä. 

Joitakin melko pahoja tuholaisia perunalla kuitenkin on, ja jotkut niistä luokitellaan jopa vaarallisiksi ns. karanteenituhoojiksi, joista tulee tehdä ilmoitus Ruokavirastoon ja ryhtyä viranomaisten määräämiin torjuntatoimiin. Tällaisia ovat erityisesti maahan pesiytyvä peruna-ankeroinen ja silloin tällöin itärajan yli tänne lennähtävä koloradonkuoriainen (ylävasen kuva) Ensinmainittu imee perunan juuria ja pysäyttää kasvun, jälkimmäinen taas sietää solaniinia ja pistää poskeensa perunan lehdet hyvällä ruokahalulla.

Peruna-ankeroinen (Globodera rostochiensis) tulee maahan yleensä siemenperunaan tai koneisiin tarttuneen mullan mukana. Kystat (yläoikea kuva) säilyvät maassa vuosikausia ja ankeroisten määrä lisääntyy joka kerta kun maassa viljellään perunaa, kunnes viljely käy lopulta mahdottomaksi. Sitä löytyy Suomesta pääasiassa Hämeen vanhoilta perunanviljelyalueilta ja erityisen runsaasti puutarhapalstoilta. Kaikkein tärkein torjuntatoimi on se, että ei käytä toisilla puutarhapalstoilla viljeltyä perunaa siemeneksi. Kun lisäksi viljelee perunaa vuoroviljelyssä, ei ainakaan tiheämmin kuin joka kolmas vuosi,  ei ankeroinen aiheuta ongelmaa. Ankeroisen vaivaamilla pelloillakin perunaa voi viljellä, Eviran ohjeistuksella, hyvässä viljelykierrossa ja käyttämällä viljelyssä vuorotellen ankeroisen kestäviä ja alttiita lajikkeita.

Seppäkuoriaisen (Agriotes sp.) (keskirivin kuvat) keltaiset, kovapintaiset toukat kaivavat perunoihin käytäviä ja pilaavat siten mukulan laadun.  Sepät ja niiden toukat, juurimadot, viihtyvät heinikossa ja niitä on erityisen paljon vahassa nurmessa. Heti nurmen jälkeen ei kannatakaan viljellä samalla paikalla perunaa. Toukat voivat levitä perunapaenkkiin myös lähellä sijaitsevasta nurmikosta tai ojan pientareelta. Mitään muuta torjuntakeinoa sepän toukkia vastaan ei ole kuin välttää perunan viljelyä heti nurmen jälkeen ja välttää perunan viljelyä heinikon välittömässä läheisyydessä.

Lehtikirvat eivät juuri vaurioita perunakasvia, mutta kuljettavat mukanaan monia perunan virustauteja, jotka puolestaan heikentävät perunan kasvua. Niitä voi periaatteessa torjua pyretriinivalmisteilla, mutta se ei juurikaan estä virustautien leviämistä.

Yleisimmistä perunan tuholaisista on hyvät kuvaukset Perunantutkimuslaitoksen ylläpitämässä Tärkkinetissä (suorat linkit oikeassa sivupalkissa).